Photo by Asad Photo Maldives on Pexels (CC 0)

Text: Essi Ryymin

​While the Global South still struggles with a lack of Internet connections in some regions, life in the Global North has become weirdly wired. 
​In an always-on society, not only has our work life become hyperconnected, but our free time has also become so. The notifications and feeds steal our attention and daily agendas, even our relaxing moments on the couch. And we have quietly adopted a new norm of behavior: we are aware, available, and reacting swiftly as reliable and competent employees, colleagues, friends, and citizens.  

And even deeper we dive. Many of us feel the strange pressure to constantly perform for invisible audiences in social spaces and demonstrate our personal value to algorithms. And what would happen if we get tired of our digital taskmasters and start slowing down on? Our very own brains will start resisting the idea due to their need for daily dopamine spikes and social validation. The brains wish to engage again in tickling  emotional responses and alluring cognitive biases, all of which are the media platforms clever, deliberate psychological tactics designed to maximise our everlasting scrolling. At this stage, we definitely need a digital detox to help calm down our nervous systems.

Are you still free to choose not to connect?

What is scarce often becomes a status symbol in society. Therefore, the possibility to disconnect, to choose not to be digitally present, signifies a form of wealth. Not necessarily monetary, but in terms of freedom and autonomy to decide not to disconnect. This isn't about shunning technology entirely but rather reclaiming the precious resources of time, energy, and genuine human connection.

International trend reports from 2025 indicate that for many, especially the affluent, the ability to unplug signifies a privileged position. It's a statement that you are in control of your attention, not its victim. You don't hand over your unique life to employers, advertisers, the media and their clickbait, "nice-to-knows"...you name it. 

The following are some examples of this:

1. The rise of digital detox retreats 
Luxury resorts and wellness centres are increasingly offering "phone-free zones" and "device-free stays". Travelers are paying significant sums to have their phones locked away by a "detox concierge", swapping screen time for activities such as hiking, yoga and meaningful conversation. The same new wave has brought us "slow luxury", which is all about authentic experiences and leisurely cultural pursuits that allow participation in real life, and savour the moment. The ability to simply be in the moment, without the pressure to document or perform, is...hmm... harder to fake? However, it seems that hyper-connected daily life requires hyper-personalised travels. 

2. Disconnecting as a new language of well-being
Columnist Dara Bernardo in Luxonomy writes about the privilege to disconnect as a revolutionary act. She claims that turning off your phone is an act of rebellion and cultural defiance. However, this is only possible for those who can do so without feeling guilty or anxious. These people possess a level of freedom that most can only dream of. "It's not about checking emails on a private jet; it's about having no one expecting you to. It's not working from a tropical island, it's simply not working." Those, who don't know how how to disconnect, may suffer from "the new illiteracy of luxury". 

3. Emphasising personal service over automated support
In an era of chatbots and automated FAQs, receiving personalised service from a real person is becoming a hallmark of luxury. Being able to connect directly with a human person who remembers your preferences, understands nuances, and provides bespoke solutions signals a level of care and exclusivity that automated online support don't replicate yet. This "human touch" fosters trust and loyalty in a way that algorithms can't. (Interestingly, this trend reminds me of the dystopian movie Elysium, where Max Da Costa, played by Matt Damon, is consulted about his health only by a dumb robot. Human services are reserved exclusively for the wealthy on the Elysium space station.)

Now, if you, like me, feel that you can't yet afford to escape to a disconnected paradise island, I have a tip for you: consider a Finnish version of a luxury digital detox resort! It goes like this: turn off your phone and turn on the sauna. 

Tiivistelmä suomeksi:

Offline on uutta ylellisyyttä

Koska olemme nykyisin aina verkossa, kyky olla keskeytyksettä läsnä hetkessä ja ilman sosiaalisen median aiheuttamia paineita ja riippuvuuksia on niin harvinaista herkkua, että siitä on kehkeytynyt uusi luksustrendi "harvoille ja valituille". Jopa siinä määrin, että kyvyttömyyttä irrottautua verkosta voidaan kutsua luksuksen lukutaidottomuudeksi.

Trendi näyttäytyy esimerkiksi henkilökohtaisesti räätälöityinä matkoina harvinaisiin kohteisiin, joihin sisältyy digipaasto, mahdollisuus olla saavuttamattomissa. Aikaa ja energiaa ei tuhlata kokemuksen dokumentointiin ja jakamiseen, vaan autenttisiin elämyksiin ja rauhoittumiseen. Tämän trendiaallon mukana matkustaa myös hidas elämäntapa, hidas muoti, hidas ruokailu ja kaiken kaikkiaan mahdollisuus tehdä ratkaisuja, joita verkkoon sidottujen, kiireen raskauttamien ihmisten on vaikeaa jäljitellä.

Myös riippumattomuus sosiaalisista verkostoista kuuluu asiaan. Ollaan sellaisen henkilökohtaisen statuksen äärellä, ettei omaa arvoa tarvitse enää validoida kenen tahansa sosiaalisissa sfääreissä. Myös henkilökohtainen palvelu, ei algoritmien modaama, vaan ihmisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa muotoutuva, on uutta ylellisyyttä. Se, että joku ihminen muistaa sinut kaikkine inhimillisine toiveinesi, on arvokkaampaa kuin tekoälyn personointi.

Tätä kaikkea ehkä kontemploidessa (vastahan opimme, että on trendikästä olla kiireinen) voi järjestää itselleen suomalaisen version ylellisestä digidetox-lomasta: puhelin pois päältä ja sauna päälle.

#SocietyDecoded #Trending2025 #DigitalDetox #SlowLife 

​



.

Photo by Christine Roy on Unsplash (CC 0)

Text: Essi Ryymin
​
*Please scroll down for the Finnish summary*

Introduction: Why did I pick this book?

I happened to be listening to a curated program that explored how Finland, which was one of Europe's poorest countries after the wars, became one of the wealthiest nations in the world. One historian credited this development to "industrial magnates" who used their funds and resources to rebuild Finland's economy after the wars. These magnates invested in renovating industrial facilities, purposefully invested in national assets and new industries, established trade relations abroad, brought foreign currency to Finland, and created jobs. This cannot be denied, and that domestic investment, in particular, sounds nostalgic.
 
But. Let's consider that wondrous moment when an industrial magnate is born, red-faced and vigorously wailing, into this world, seemingly at the Women's Clinic (Naistenklinikka), into the arms of a trained midwife. Let's fast-forward the image a bit; our little magnate now moves swiftly from lap to lap, from one form of care to another. In addition to his parents, we see the nurse and doctor from the Child Health Clinic (neuvola), and now, they're already getting him a tuberculosis vaccination!

And now he is toddling vigorously to kindergarten, where a well-educated teacher favorably shapes our magnate's brain through play, social skills, and Fröbel blocks. And before long, our little hero is welcomed to school, and then he moves on to the next level, learning everything imaginable and a little more, and to his astonishment, he makes friends from the other side of a bridge, a working-class quarter.

Next, we cut to a scene where the industrial magnate gazes contentedly at their diligent workers in his factory. A hand reaches for a cigar in his pocket, but not yet. Later, after a well-deserved evening cognac. And didn't our leader arrive at the scene via a proper, paved road! A road that gets repaired immediately when frost takes its toll.

Well, times were different then, and the liberalisation of financial markets and mullets were still an unbelievable future. This faltering line of thought, however, provides the background for why Nancy Fraser felt relevant again. What do we talk about when we talk about success?

Summary of the book

Nancy Fraser’s Cannibal Capitalism: How Our System Is Devouring Democracy, Care, and the Planet — and What We Can Do About It (2022) provides a critical analysis of some irresponsible forms of contemporary capitalism. Fraser employs a feminist perspective to discuss social reproduction theories, highlighting how the daily and generational processes required to support humans are closely intertwined with the capitalist system. However, these processes are often undervalued and, in some cases, exploited by capitalism. Fraser argues that this system is "cannibalistic", as it exploits and consumes the very foundations necessary for its own survival. Capitalism undermines essential elements of society, including the environment, democracy, social care, and public goods, all in its relentless pursuit of profit and growth.

Capitalism as a “cannibalistic” system that consumes its own foundations

So, the main point of the book is that capitalism doesn’t just exploit workers in the economic realm but also extends its exploitation to areas traditionally considered outside the market, especially social reproduction. What is, then, social reproduction? All those biological, economic, cultural, and emotional activities that sustain human life and social systems that capitalism takes for granted. For example: parenting, child care, elder care, health care, social care, feeding, housing, cooking, cleaning, care giving, schooling, educating, supporting, nurturing of psychological well-being… These systems rely often on unpaid and underpaid work performed by women while undervaluing and exhausting this essential labor.

Erosion of democratic institutions — and nature

Capitalism corrodes democratic institutions, concentrating power in the hands of corporations and the wealthy and weakening citizens’ ability to influence governance and policy. Capitalism drains natural resources and accelerates environmental devastation, contributing to climate change and ecological collapse. These crises are interconnected. They feed off each other, making things worse. For example, environmental destruction leads to social unrest, which then weakens democracy. This makes it easier for a few people to have more power. Fraser shows how capitalism connects with race, gender and colonialism. She demonstrates how marginalised groups, including women, people of colour and indigenous communities, are significantly impacted by the adverse effects of capitalism. Fraser suggests that to tackle the damaging effects of capitalism, people need to become aware of how it affects every area of our lives.

We need to re-imagine the society we live in

Fraser criticises the limitations of reformist approaches to capitalism (in terms of gradual change through existing institutions). She believes that just making a few changes won’t solve the fundamental problems with the system. Instead, she calls for a radical re-imagining of how society is organised, demanding changes that address the root causes of capitalism’s problems.

“If you only look at capitalism as an economic system, you don’t see how it drives climate change; how it drives a severe crisis of social reproduction, sometimes narrowly called a “crisis of care”; how it drives political crisis, the hollowing out of public power. You don’t see how we get a huge crisis of racial justice. All these strands are elements of a single crisis of capitalism. If you don’t see capitalism broadly, you’ll think they are separate things and might try to address them separately in ways that won’t work in the end.” (Nancy Fraser, 2022)

My Take Aways?

• A critical examination of social systems
  I would like to learn to reflect on how economic systems, especially capitalism, depend on public services, the environment and democracy. For example, how do education, health and social services support labour and social stability? I would like to be able to analyse these interdependencies and look for cause and effect relationships behind surface-level phenomena.
  
  
• Envisioning a fairer and more sustainable society 
  At some point, when faced with problems, we have to move towards creative solutions. How can we build an economic system that values care, the environment and democracy? What would a good society look and feel like in everyday life, politics, economics and relationships?
  
  

Edit. 16 06 2025.  I decided to write an introduction about what inspired me to grab this book. I also edited the structure and grammar. I'm not a native English speaker, but Grammarly helps, perhaps. I'm in the testing phase of the blog, so I don't yet know what kind of blog this will be or if it will be anything. 

*Tiivistelmä suomeksi*

Pyörittääkö raha todella yhteiskuntaa? Nancy Fraserin kriittinen analyysi muistuttaa meitä niistä menestystarinoista, joista vaikenemme

Aluksi: Miksi tartuin tähän kirjaan?

Satuin kuuntelemaan erästä toimitettua ohjelmaa, jossa pohdittiin, miten Suomesta, joka oli sotien jälkeen yksi Euroopan köyhimmistä valtioista, tuli yksi maailman vauraimmista maista. Muuan historioitsija kiitteli kehityskulusta ”teollisuuspatruunoita”, jotka käyttivät varojaan ja resurssejaan Suomen talouden jälleenrakentamiseen sotien jälkeen. Patruunat investoivat teollisuuslaitosten uudistamiseen, sijoittivat tavoitteellisesti kansalliseen omaisuuteen ja uusiin teollisuudenaloihin, loivat kauppasuhteita ulkomaille, toivat Suomeen valuuttaa ja loivat työpaikkoja. Tätä ei voi kiistää, ja etenkin tuo kotimaahan sijoittaminen tuntuu "eri kivalta", kuten Suomisen Ollista.

Mutta. Katsotaanpa sitä ihmeellistä hetkeä, kun teollisuuspatruuna syntyy punakkana ja tarmokkaasti karjuen tähän maailmaan, näköjään Naistenklinikalla, koulutetun kätilön käsivarsille. Nopeutetaan vähän kuvavirtaa eteenpäin; pikkuinen patruunamme siirtyy nyt vinhaa vauhtia sylistä syliin, hoivasta hoivaan. Vanhempien lisäksi näemme neuvolan terveyssisaren ja lääkärin, ja kas, nyt hän saakin jo tuberkuloosirokotuksen. Ja nyt jo taapertaa pontevana lastentarhaan, jossa koulutettu opettaja muokkaa suotuisasti patruunamme aivoja leikin, sosiaalisten taitojen ja Fröbelin palikoiden avulla.

Eikä aikaakaan, kun pieni sankarimme toivotetaan tervetulleeksi kouluun, ja sitten hän jo siirtyykin seuraavalle luokalle, oppii kaikkea mahdollista ja vähän enemmänkin, ja saa hämmästyksekseen kavereita toiselta puolen pitkää siltaa. Seuraavaksi leikkaamme kuvaan, jossa teollisuuspatruuna katselee tehtaallaan tyytyväisenä ahkeria työntekijöitään. Käsi hamuaa sikaria taskusta, mutta ei vielä. Sitten ansaitun iltakonjakin jälkeen. Ja eikö vain johtajamme saapunutkin tapahtumapaikalle ihan oikeaa, päällystettyä tietä pitkin! Tietä, jota heti korjataan, kun routa runtelee.

No niin, aika oli tuolloin toinen. Finanssimarkkinoiden vapautuminen ja takajeejeet olivat vielä uskomatonta tulevaisuutta. Tämä haparoiva ajatuskulku kuitenkin taustaksi siihen, miksi Nancy Fraser tuntui jälleen ajankohtaiselta. Mistä kerromme, kun kerromme menestyksestä? 

Tiivistelmä kirjasta

Nancy Fraserin kirja Kannibaalikapitalismi — Miten päästä eroon järjestelmästä, joka syö demokratian, hyvinvoinnin ja maapallon (2024) analysoi kriittisesti ja kokonaisvaltaisesti kapitalismia kuvaten sitä kannibalistiseksi järjestelmäksi. Tällä vertauskuvalla Fraser tarkoittaa, että kapitalismi kuluttaa ja tuhoaa jatkuvan kasvun ja voitontavoittelun nimissä niitä yhteiskunnan perusteita, joista se on myös itse riippuvainen. Näitä kriittisiä kohteita ovat erityisesti ympäristö, demokratia, hoiva ja julkiset palvelut. Heikentyvä demokratia ja haurastuva valtio, joka ei huolehdi jäsenistään, johtaa epävakaaseen ja polarisoituvaan yhteiskuntaan. Yksilön elämässä kannibaalikapitalismi voi näyttäytyä muun muassa jatkuvana kilpailuna, voimavarojen ja resurssien vähenemisenä, kuormittumisena sekä arvottomuuden ja turvattomuuden kokemuksina.

Mitä otan mukaan?  

• Yhteiskunnallisten järjestelmien kriittinen tarkastelu
  Haluaisin osata pohtia, miten talousjärjestelmät, erityisesti kapitalismi, ovat riippuvaisia julkisista palveluista, ympäristöstä ja demokratiasta. Miten esimerkiksi koulutus, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut edistävät yhteiskunnan vakautta? Mitä ovat riippuvuussuhteet ja syy-seuraussuhteet hyvinvoivan demokratian takana?
  
  
• ​Reilumman ja kestävämmän yhteiskunnan visiointi
  Ongelmien ääreltä täytyy jossakin vaiheessa siirtyä kohti luovia ratkaisuehdotuksia. Miten voisimme rakentaa talousjärjestelmän, joka arvostaa hoivaa, koulutusta, ympäristöä ja demokratiaa? Miltä hyvä yhteiskunta näyttäisi ja tuntuisi arjessa, politiikassa, taloudessa ja ihmissuhteissa? 

Edit. 16.6. 2025. Päätin kirjoittaa näkyväksi, mikä innosti tarttumaan Fraserin kirjaan. Lisäksi muokkasin rakennetta ja kielioppia. En ole natiivi englanninkielinen, mutta Grammarly auttaa, ehkä. Olen blogin testailuvaiheessa, joten en vielä oikein tiedä minkälainen blogi tästä tulee tai tuleeko mitään. 


#BookClub #BookReview #TakeAways